Sisäilmasaneerauksen yhteydessä kannattaa mahdollisimman suuri osa vaurioituneista rakenteista purkaa ja uusia, sillä mikrobivaurioituneita materiaaleja ei ole suositeltavaa jättää rakenteisiin. Kaikkia materiaaleja ei kuitenkaan voi poistaa. Ns. kiinteät rakenteet täytyy silti puhdistaa mahdollisimman hyvin, sillä myös pintakerrokseen ja huokosiin kulkeutuneet epäpuhtaudet voivat toimia homeen ravinteina.
Sisäilmaongelmaisessa kohteessa rakenteiden pintamateriaali tulee poistaa terveeseen materiaaliin saakka. Materiaalin poistaminen voidaan suorittaa mekaanisesti esimerkiksi hiomalla, piikkaamalla tai jyrsimällä. Hiominen saattaa kuitenkin olla hankalaa pintojen epätasaisuuden ja hankalien työkulmien johdosta. Erilaisia puhallusmenetelmiä voi toteuttaa ilman telineitä, lattialta käsin.
Alla luettelemme kolme sisäilmakohteeseen soveltuvaa puhdistusmenetelmää, joilla on kaikilla eri käyttötarkoitus sisäilmaongelmaisessa kohteessa.
1. Kuivajääpuhallus
Kuivajää on kiinteään olomuotoon saatettua hiilidioksidia, jonka lämpötila on noin – 79 °C. Kuivajääpuhalluksessa puhalletaan kuivajääpellettejä kovalla paineilmalla puhdistettavalle pinnalle. Kuivajäärakeiden osuessa kohteeseen ne kaasuuntuvat ja haihtuvat ilmaan.
Kuivajääpuhdistus perustuu lämpöshokkiin eli se ei kuluta eikä hio pintaa kuten monet perinteiset menetelmät. Se soveltuu siis herkimmillekin pinnoille, kuten lasille, tekstiileille, sähkölaitteille ja -johdoille. Puhdistettavia pintoja ovat mm. metalli, muovi, puu, kivi, lasi, betoni, tiili ja tekstiilit. Puhdistuksen lisäksi kuivajääpuhallus desinfioi ja poistaa hajuja. Se poistaa pinnoilta lähes kaikki bakteerit, hajunmuodostajat ja kasvustot.
Toisin kuin esimerkiksi painepesu, kuivajääpuhallus on täysin kuiva puhdistusmenetelmä. Sen tähden se soveltuu erityisen hyvin sisäilmaongelmaisiin kohteisiin. Kemikaalittomana se on myös ympäristöystävällinen. Hiilidioksidi on teollisuuden prosesseista talteen otettua sivutuotetta eli se ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Koska puhdistustyö jättää jälkeensä ainoastaan pinnalta irroitetun lian, voi puhdistuksen tehdä sekä sisä- että ulkotiloissa mihin vuodenaikaan tahansa. Kuivajääpuhalluksen jälkeen irtolika kerätään ja hävitetään.
2. Lasimurskapuhallus
Lasimurskapuhalluksessa hienoa lasihiekkaa puhalletaan kovalla paineella puhdistettavalle pinnalle. Puhallukseen käytettävä lasi on ympäristöystävällistä kierrätyslasia. Lasi on täysin myrkytön ja kemikaaliton puhdistusmenetelmä. Lasimurskapuhallus ei jätä jäämiä puhdistettuun pintaan, mutta tekee puhdistettavasta pinnasta kevyesti mattapintaisen. Näin sen saa esimerkiksi helposti maalattua heti puhdistuksen jälkeen.
Lasimurskapuhallus on hellävarainen mutta tehokas puhdistuskeino. Perinteisemmät puhdistusmenetelmät, kuten hiekkapuhallus, saattavat vahingoittaa pintoja liikaa. Soodapuhallus taas ei usein ole tarpeeksi tehokas menetelmä. Lasimurskan etu on myös lasimurskan karkeuden säätelymahdollisuus. Näin puhdistustehon voi optimoida juuri oikeaksi pinnan ja poistettavan lian mukaan.
Lasimurska jättää jälkeensä hienoa lasipölyä, ja puhalluksen jälkeiset siivoustyöt on tehtävä huolellisesti. Lasimurskapuhallus on kuitenkin huomattavasti pölyttömämpi puhdistusmenetelmä kuin esimerkiksi sooda- tai hiekkapuhallus. Lasimurskapuhalluksen voi toteuttaa tarvittaessa myös pölyttömänä märkäpuhalluksena.
3. Kemiallinen puhdistus ja desinfiointikäsittelyt
Kemiallisessa puhdistuksessa peroksideihin perustuvia aineita, kuten vetyperoksidia puhalletaan tai sumutetaan desinfioitavalle pinnalle. Desinfiointikäsittely ei yksinomaan ole riittävän tehokas poistamaan mikrobeja, niiden itiöitä tai aineenvaihduntatuotteita.
Sisäilmasaneerauksen yhteydessä kannattaa mahdollisimman suuri osa vaurioituneista rakenteista purkaa ja korvata uusilla. Purkutöiden jälkeen osan pinnoista voi kuitenkin käsitellä hapettavalla hajunpoistotuotteella, mikäli niissä on edelleen aistittavissa selkeää mikrobiperäistä hajua. Kemiallisen puhdistuksen tarkoituksena ei siis ole korvata huolellista pintojen hiomista tai puhdistusta, vaan lähinnä neutralisoida mahdollisia hajuja ja desinfioida pintoja.
Oikein käytettyinä vetyperoksidiin perustuvat aineet ovat desinfioivia, aiheuttavat hyvin vähän syöpymistä, eikä niistä jää ärsytysoireita aiheuttavia kemikaalijäämiä. Kemiallista vetyperoksidipuhdistusta käytetäänkin usein kuivajää- tai lasimurskapuhalluksen lisänä, mikäli sisäilmakohteen hajuhaittoja ei ole saatu muilla keinoin neutralisoitua.
Kuten kaikki puhdistusmenetelmät, myös kuivajää- lasimurska ja kemiallisen puhdistuksen soveltuvuus tulee arvioida puhdistuskohteen mukaan. Puhdistusmenetelmä kannattaa aina testata puhdistettavalla pinnalla ennen varsinaisen puhdistustyön aloittamista.
CleanSide tekee kuivajää- ja lasimurskapuhalluksia, sekä kemiallisia puhdistuksia. Päätoimipaikkamme ovat Helsinki ja Tampere, mutta toimimme projektikohtaisesti koko Suomen alueella. Ota yhteyttä ja kysy lisää!
