Monthly Archives: January 2021

CleanSide ja HygiDrain KunnallisSuomi-lehdessä

22.1.2021 Viimeisimmästä KunnallisSuomi-lehdestä voit lukea HygiDrainista, hajulukkojen automaattisesta puhdistuslaitteesta. CleanSide HygiDrain puhdistaa hajulukot jatkuvatehoisesti, turvallisesti ja kemikaalittomasti, ja ehkäisee näin vaarallisten mikrobien leviämisen takaisin sisäilmaan. Etenkin näinä aikoina mikrobien leviämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kuitenkin myös korona-ajan joskus päätyttyä esimerkiksi sairaalabakteerien uhka on tuskin kadonnut, joten infektioiden ehkäisemiseen kannattaa panostaa niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Lue artikkeli klikkaamalla sitä suuremmaksi. Koko KunnallisSuomi-lehden pääset lukemaan täältä.

 

Näissä JVT-töissä nopeus on valttia

JVT-töillä eli jälkivahinkojen torjuntatöillä pyritään minimoimaan äkillisten, usein erilaisten luonnonvoimien aiheuttamia tuhoja. Näitä ovat muun muassa veden, tulen ja savun, öljyn sekä tukkeutuneiden tai rikkoutuneiden viemäreiden kiinteistöille aiheuttamat vahingot. Myös biologisten materiaalien rakenteille aiheuttamien haittojen poisto luokitellaan JVT-työksi.

 

Erikoissiivouksen ammattilaisena CleanSide saa usein erilaisia jälkivahinkojentorjunnan toimeksiantoja. Vaikka vahingon aiheuttajat ovat hyvinkin erilaisia keskenään, yhteistä näille töille kuitenkin on se, että ne tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti. Tiloihin on usein päässyt kosteutta ja orgaanista materiaalia, jotka aiheuttavat sekä haju- että rakenteellisia haittoja. Mikäli vahingon aiheuttajia ei poista, saattavat ne aiheuttaa vielä paljon suurempia ja sitä kautta myös hintavampia vahinkoja rakenteille.

 

Jälkivahinkojen torjunnassa tilat alipaineistetaan, puhdistetaan ja desinfioidaan. Myös hajut poistetaan mahdollisuuksien mukaan kokonaan. CleanSiden toimitusjohtaja Michael Casagrande sekä Pirkanmaan aluejohtaja Anu Koivula kertovat kolmesta jälkivahinkojen torjuntatyöstä, joissa nopea reagoiminen on erityisen tärkeää.

 

 

Viemärivahingot voivat aiheuttaa laajamittaista tuhoa

Viemärivahingoissa viemärivesi pääsee valumaan sisätiloihin. Jätteitä sisältävä viemärivesi on poistettava nopeasti, sillä imeytyessään syvälle rakenteisiin se aiheuttaa suurta vahinkoa. “Viemärivahinkoihin on aina reagoitava mahdollisimman nopeasti, sillä mitä pidempään odottaa, sitä laajemmalle viemärivesi pääsee leviämään”, Michael Casagrande kertoo.

 

Tiloihin päässyt viemärivesi muodostaa myös terveyshaitan niissä työskenteleville ihmisille. Sen tähden saastuneiden tilojen saneerausta ei voi aloittaa heti, vaan ne täytyy ensin raivata ja puhdistaa. “Me tulemme paikalle silloin, kun ensiapuluonteinen pelastustyö on tehty ja veden tulo on saatu loppumaan. Tällöin tilat saattavat olla kauttaaltaan jäteveden tahraamat ja myös hajuhaitat ovat sen mukaiset. Meidän tehtävämme on saada tilat siihen kuntoon, että niissä pystyy työskentelemään”, Anu Koivula sanoo.

 

“Viemärivahinkojen puhdistaminen on erikoispuhdistustyötä. Sen tähden meidän työntekijöillämme on aina asianmukaiset suojavarustukset, kuten suojapuvut ja moottoroidut maskit, sekä koulutus tämänkaltaisen vaativan työn tekemiseen. Me poistamme tiloista saastuneen irtaimiston ja puhdistamme tai hävitämme sen, sekä desinfioimme tilat kauttaaltaan. Vasta tämän jälkeen saneeraajat voivat tulla paikalle”, Casagrande lisää.

 

Noki- ja palovahinkopuhdistusten olosuhteet ovat usein haastavat

 

CleanSide tekee myös noki- ja palovahinkokohteiden puhdistustöitä. Myös näissä kohteissa ripeys on valttia. “Palokohteet ovat toinen JVT-kohde, jossa työolosuhteet ovat haastavat ja jotka vaativat nopeaa toimintaa. Meidän tullessamme paikalle pelastuslaitos on sammuttanut tulipalon ja palontutkinta ja mahdollinen poliisitutkinta on jo tehty. Tiloissa on usein savua, nokeentunutta ja palanutta irtaimistoa ja pintoja, ja myös sammutusvettä voi olla runsaasti. Aloitamme työt alipaineistamalla tilat, jolloin savu saadaan poistettua tiloista”, Koivula kertoo.

 

Tulipalokohteissa olosuhteet ovat erityisen haastavat tulen aiheuttavan kuumuuden ja sammutusveden yhteisvaikutuksen takia. “Lämpö ja kosteus ovat otolliset kasvualustat mikrobeille, joten meidän tehtävämme on poistaa tuhoutunut irtaimisto mahdollisimman nopeasti sekä saattaa tilat puhdistamalla ja desinfioimalla siihen kuntoon, että ne voidaan saneerata. Pelastettava irtaimisto toimitetaan puhdistuslinjastoillemme, jossa ne puhdistetaan taas käyttökuntoon. Myös näissä kohteissa työntekijöiden asianmukainen suojautuminen on erittäin tärkeää”, Casagrande sanoo.

 

 

 

Kalmasiivoukset tulee hoitaa nopeasti ja hienotunteisesti

 

Kalmasiivouksia tarvitaan yleensä silloin, kun ihminen menehtyy, eikä häntä syystä tai toisesta löydetä tarpeeksi ajoissa. Tällöin vainaja on saattanut olla pitkiäkin aikoja paikoillaan, minkä seurauksena ruumiinnesteitä on päässyt valumaan ympäröiviin tiloihin.

 

“Kalmasiivoukset vaativat meidän puoleltamme usein nopeaa reagointia. Kuoleman jälkeen ruumiinnesteet valuvat ulos yleensä jo muutamassa päivässä. Jos vainajaa ei löydetä heti, aiheutuu maatuvasta ruumiista vahvoja hajuhaittoja ja pintavaurioita. Ruumiinnesteet toimivat lisäksi kasvualustana mikrobeille ja voivat houkutella myös hyönteisiä. Kalmapuhdistuksissa meidän tehtävämme on poistaa tiloista, usein asunnoista, kaikki nesteet ja hajut. Usein myös osa irtaimistosta on joutunut ruumiinnesteiden kanssa kosketuksiin, jolloin se on hävitettävä tai puhdistettava erittäin hyvin”, Casagrande kertoo.

 

Asiakkaan auttaminen vaikeassa tilanteessa kysyy ammattitaitoa ja kokemusta

 

Etenkin palo- ja kalmasiivouksissa työ vaatii paitsi nopeutta, tarkkuutta ja ammattitaitoa, myös hienotunteisuutta. “Tulipalossa saattaa pahimmillaan tuhoutua yhden perheen koko koti ja omaisuus, jolloin heidän tunteensa ovat ymmärrettävästi vahvasti läsnä. Yritämme aina mahdollisuuksien mukaan puhdistaa kaiken puhdistettavissa olevan irtaimiston, sillä monilla tavaroilla on erittäin suuri tunnearvo”, Koivula kertoo.

 

“Usein kalmasiivouksissa tilaajana on menehtyneen läheinen, jolloin meidän tehtävämme on etenkin näissä töissä toimia paitsi nopeasti, myös mahdollisimman hienotunteisesti. Meille asiakkaat ovat erittäin tärkeitä, ja tekemällä työmme mahdollisimman ammattitaitoisesti ja hyvin pystymme auttamaan heitä parhaiten”, Casagrande lisää.

 

Sisäilmaongelma työpaikalla? Nämä kolme asiaa ovat työnantajan vastuulla

Mikrobeista, kuten homeesta johtuvat sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan vuosina 2000-2005 joka neljänteen julkisen sektorin rakennukseen on tehty home- ja kosteusvauriokorjauksia. Myös vuoden 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella lähes joka neljännestä koulusta löytyi kosteusvaurioita. Yhteensä arviolta 230 000-360 000 henkilöä vuosittain altistuu mikrobeille ja homeille työpaikallaan, koulussa tai päiväkodissa.

Suomen lainsäädäntö velvoittaa työnantajia sisäilmaongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa, sillä niillä on suora yhteys työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kosteus- ja homevaurioiden on todettu aiheuttavan monia terveyshaittoja, kuten infektioita, allergioita, astmaa, keuhkoputkentulehduksia sekä alveoliittia eli homepölykeuhkoa.

 

Sisäilmaongelmaepäilyn noustessa esille ovat nämä kolme asiaa työnantajan vastuulla

 

1. Työhön liittyvien haittojen ja vaarojen tunnistaminen

Työpaikalla vaarojen ja riskien tunnistaminen ja niiden arviointi ovat työnantajan keskeisimpiä lakisääteisiä tehtäviä. Näihin vaaroihin kuuluvat myös terveyteen vaikuttavat sisäilmaongelmat, sillä ne voivat vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden terveyteen ja sitä kautta myös työkykyyn. Kun työntekijät ovat tuoneet esiin huolensa sisäilmaongelmasta, kuuluu työnantajan selvittää sisäilmaongelman syyt ja rakennuksen kunto luotettavasti ja kattavasti. Mikäli työnantajalla ei ole riittävää osaamista selvityksen tekemiseen, tulee hänen käyttää ulkopuolista asiantuntijaa apuna.

 

2. Turvallisten ja terveellisten työolosuhteiden turvaaminen

Työnantajan velvollisuus on seurata jatkuvasti työpaikan työolosuhteita sekä luoda turvalliset ja terveet työskentelytilat työntekijöilleen. Työnantajan vastuisiin kuuluu ongelmien ja puutosten tunnistaminen. Mikäli puutoksia havaitaan, tulee työnantajan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Mikäli puutteita ei ole mahdollista korjata tai haitta- tai vaaratekijöitä poistaa, tulisi työnantajan esimerkiksi sisäilmaongelmatapauksessa löytää korvaavat, terveelliset väistötilat, jotka mahdollistavat turvalliset työolosuhteet.

 

3. Työterveydestä huolehtiminen ja työterveydenhuollon piiriin ohjaaminen

Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Kun työntekijä epäilee sisäilmaongelmaa työpaikallaan, tulee työnantajan ohjata työntekijä työterveyshuollon piiriin sekä hankkia työterveyshuollon arvio haitan tai vaaran merkityksestä työntekijän terveydelle. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli sisäilmaongelmaan liittyvien oireiden arvioinnissa. Mikäli sisäilmaongelmaa epäillään, käynnistää työterveyshuolto altistumisolosuhteiden arviointiprosessin, johon kuuluvat muun muassa kokonaisvaltaiset oirekyselyt. Näiden avulla työterveyshuolto ja työnantaja pyrkivät selvittämään sisäilmaongelman laadun ja vaikutukset kattavasti ja luotettavasti.