Tiesitkö, että sairaaloissa käytettävät kankaiset potilasverhot tulisi suositusten mukaan pestä ja/tai vaihtaa kolmen kuukauden välein? Etenkin kankaisten potilasverhojen on todettu tutkimuksissa ristikontaminoituvan helposti, ja niistä on löydetty mm. MRSA sekä enterokokkibakteereita. Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa (Ohl et al., 2012) todettiin 92% kangasverhoista kontaminoituneen useilla eri taudinaiheuttajilla vain viikko niiden ripustuksen jälkeen. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa 15,5% (N=200) verhoista löytyi MRSA:ta (Klakus, J et al., 2008). Eri taudinaiheuttajien tiedetään pystyvän elämään pinnoilla useita kuukausia, esimerkkinä MRSA:n jopa 7 kuukautta. Silti väliverhojen vaihtoväli vaihtelee sairaalakohtaisesti osastoittain, ja samat verhot riippuvat potilasvuoteiden välissä kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen potilaiden vaihtuessa.
Pitkään vaihtoväliin löytyy monta syytä. Laitoshuollon ajanpuute, riittävien varaverhojen puuttuminen, verhojen vaihdon hankaluus ja pitkä pesulakierto vaikuttavat vaihtovälin pituuteen. Usein verhojen säännöllistä vaihtosykliä ja -väliä ei myöskään ole määritetty osastokohtaisesti, tai vaihdon vastuutus ontuu. Seurauksena syntyy tilanne, jossa potilaan läheisyydessä oleva iso kosketuspinta toimii potentiaalisena mikrobien välittäjänä.
Kuitenkin verhoja kosketellaan paljon. Sekä hoitohenkilökunta että potilaat koskevat verhoihin ennen, jälkeen ja hoitotoimenpiteen aikana. Kangasverhojen pinta on pehmeä ja huokoinen, ja se toimii hyvänä kasvualustana bakteereille, viruksille, homeille ja hiivoille. Tutkimuksissa onkin todettu, että infektiopotilaan jälkeen samassa potilasvuoteessa hoidetulla potilaalla on normaalia korkeampi riski saada samainen infektio kuin edellisellä potilaalla.
Antibakteeriset verhot ja niiden arviointi
Myös Suomessa sairaaloissa on viime vuosien aikana siirrytty enenevissä määrin käyttämään antibakteerisia, vaihdettavia väliverhoja potilastiloissa. Usein perusteluna on ollut verhojen helpon asennuksen ja vaihdettavuuden tuomat ajansäästöt sekä parantunut pintahygienia. Myös kangasverhojen potentiaali mikrobien kasvualustana on tiedostettu entistä paremmin.
Antibakteerisia verhoja valittaessa hinta näyttelee usein suurta roolia. Kuitenkin myös verhojen muihin ominaisuuksiin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota, etenkin antibakteerisia ominaisuuksia arvioitaessa. Näitä emme voi silmillä havaita, mutta näissä piilee suuriakin eroja eri valmistajien tuotteiden välillä. Helpoimmin havaittavat erot liittyvät verhojen materiaalin sekä kiinnitystappien laatuun ja kestoon. Laadukkaat verhot kestävät kovaakin kulutusta repeytymättä.
Verhojen antibakteerisia ominaisuuksia ja mikrobien tuhoamiskykyä arvioitaessa huomio kannattaa kiinnittää kolmeen seikkaan:
- Mikrobien tuhovaikutuksen nopeus, eli kauanko tietyn logaritmisen mikrobivähentymään pääseminen verhossa kestää?
- Antibakteeristen ominaisuuksien laajakirjoisuus, eli mitä ongelmanaiheuttajia vastaan verhoja on tutkittu?
- Antibakteeristen vaikutusten pitkäkestoisuus, eli kauanko ominaisuus tutkitusti verhossa kestää, ja milloin kannattaisi vaihtaa?
Verhovalmistajan tulisi pystyä osoittamaan vastaukset näihin kysymyksiin testiraporteilla, jotka on tehty kansainvälisten EN-standardien mukaisesti. Myös näyttöä todellisissa kenttäolosuhteissa tehdyistä testeistä olisi hyvä löytyä.
Antibakteerisetkin verhot tulee vaihtaa säännöllisesti
Käytettiinpä tiloissa mitä verhoja tahansa, on niiden säännönmukainen vaihto oleellista. Minkään valmistajan verhossa antibakteerinen ominaisuus ei kestä ikuisesti. Jotta tuotteesta olisi myös taloudellisessa mielessä hyötyä, tulisi verhojen vaihtovälin olla pidempi kuin kolme kuukautta. Tämä sillä edellytyksellä, että verhon antibakteerinen ominaisuus kestää tutkitusti yli tuon mainitun kolmen kuukauden käyttösyklin.
Suomessa käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata. Osassa sairaaloista on tehty periaatepäätös, että verhot tulee vaihtaa kolmen kuukauden välein, olivat ne sitten perinteiset kankaiset (ei antibakteerisia ominaisuuksia) tai vaihdettavat antibakteeriset verhot. Toisaalla vaihtosykliksi on saatettu määrittää maksimissaan 12 kuukautta ja jätetty viimeinen sana verhoja käyttävälle yksikölle. Osassa sairaaloista on yksiköt jaettu “ryhmiin” ja määritetty vaihtoväli sen mukaisesti, millainen yksikkö on kyseessä.
“Oikeaa” vaihtosykliä arvioitaessa tulisi huomioida ainakin seuraavat asiat:
1) Verhoja käyttävän yksikön toiminta ja potilaat: kuinka suuri potilasvaihtuvuus, potilaiden vastustuskyky, mahdollisten roiskeiden määrä, toiminta 24/7 vai päiväaikaista, jne.
2) Tarvittavien verhojen määrä ja “malli”
3) Verhojen laatu; revenneet verhot tulee vaihtaa useammin
Olipa vaihtosykli mikä tahansa, olisi tärkeää määrittää se ja pitää siitä kiinni. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet. Määrittämällä oikean vaihtosyklin päästään tilanteeseen, jossa:
-pintahygienia verhojen osalta on osastolla oikealla tasolla, ja käytettävissä aina puhtaat, hygieeniset verhot
-valmistaja osaa varautua ennalta seuraavaan tilaukseen ja näin toimitusaika pysyy lyhyenä (huom! sairaaloiden keskusvarastot eivät varastoi verhoja)
-verhojen vaihdosta tulee toimiva rutiini
Autamme miellellämme yksikköäsi antibakteerisiin verhoihin liittyvissä asioissa. Lisätietoja ja tutkimustuloksia verhomallistostamme löydät täältä.
Lähteet:
Anttila, Hellstén, et al. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 2010
Klakus, J. et al.; Methicillin-resistant Staphylococcus aureus contamination of hospital curtains, JHI 2008; 68: 189-90.
Ohl, M. et al.; Hospital privacy curtains are frequently and rapidly contaminated with potentially pathogenic bacteria; Am J Infect Control. 2012 Dec; 40(10): 904-6.
The Role of Patient Privacy Curtains in HCAI Transmission: The Effect of a Novel Disinfectant Intervention in Acute Care Hospitals
